Alajoksen matkassa Unkarin viinimailla

Viinitilamatka Unkariin 26.9.-1.10.2013IMG_2945

Tampereen viiniklubin kolmentoistajäseninen valiojoukko lähti maistelemaan Unkarin viiniejä syys-lokakuun vaihteessa. Matkan pääsuunnittelusta ja opastuksesta vastasi lähes 50 vuotta Turussa asunut unkarilainen, Alajos Hajba. Torstai-illan mittaan ryhmämme kerääntyi lentoasemalle, josta Norwegianin kone lennätti meidät Budapestin myöhäisiltaan. Hotelli Uniossa odotti runsas buffét-illallinen viineineen, joka ei takuulla jättänyt ketään nälkäiseksi. Muutama iltavirkku jaksoi kipaista vielä Budapestin yöhön pikku hetkeksi, joskin joku jaksoi tarinan mukaan vielä yökerhoon!

Perjantaiaamulla suuntasimme bussilla koilliseen. Kolmetuntisen matkan ajan Alajos tarjoili meille varsin kattavan katsauksen Unkarin historiasta. Ensimmäinen viinitilamme Tokaijin alueella oli Disnókö, jossa yleisnäkymä viinitarhoihin luotiin korkealta kukkulalta. Viinin valmistukseen liittyvän diaesityksen jälkeen kellariholvissa pääsimme ensimmäistä kertaa tosi toimiin. Holvissa maistelimme kahta kuivaa ja kolmea makeaa Tokaji-viiniä. Tilan ravintolassa jouduimme tilatessamme punaviiniä kuitenkin toteamaan, että se ei ollut tämän tilan vahvuust. Ruoaksi nautimme ”vesikeittoa”, lihaa ja kirpeällä hillolla täytettyjä lettuja.IMG_2933

Matka jatkui pienelle Dobogo –tilalle, jossa toinen tilan omistajista esitteli kellarinsa ja maistatti viihtyisässä pihapiirissään tutun kaavan mukaan kahta kuivaa ja kolmea makeaa valkoviiniä. Tokajin parhaimmistoa on kuuden puttonoksen aszu, jonka seuraksi sopi erinomaisesti sinihomejuusto. Makuelämykset tarjoiltiin höystettyinä viinisuvun tarinoilla. Saimme myös tipat kallisarvoista, rypäleistä tihkunutta escenciaa, jota saadaan vuodessa vain muutamia litroja. Se kuulemma parantaa kaikki vaivat, lukuun ottamatta rahapulaa! Monille tarttui jo täältä matkaan ensimmäiset tuliaiset. IMG_2985

Dobogosta kävelimme Tarcalin läpi bussille ja hotellille, jossa nautimme peräti seitsemän ruokalajin illallisen viineineen. Makumatkalla edettiin tartarin ja hanhenmaksan kautta kotijuustopalleroihin, jotka suurella koollaan ja maullaan toivat mieleen lähinnä mannapuuron. Spa hotelli Andrássyssä nautimme myös kylpylän palveluista.

 

IMG_2960Lauantaina jatkoimme kuohuviiniaamiaisen jälkeen Tokajin alueen viinituntemuksen opiskelua Oremus-tilalla. Tältäkin tilalta löytyi pakollisten tankkien lisäksi kilometritolkulla maanalaisia kellarikäytäviä, joissa esillä oli satoja mustan homeen peittämiä pulloja aina 1900-luvun alkupuolelta. Tasting järjestettiin U-muotoisessa kellaritilassa, jossa saimme pari Hakk?m?zda kuivaa, yhden late harvest, kaksi aszu-viiniä sekä jälleen tilkan escenciaa! Tällä lääkinnällä alkoi jäyhä porukkamme Miami Dolphins Jerseys lämpiämään silminnähden. Lounas nautittiin Tisza- ja Bodrog –jokien yhtymäkohdassa sijaitsevassa Bonchidai Csarda –ravintolassa. Matka jatkui kohti Egeriä, jossa Kauniin rouvan laakson viinikylässä ihmetystä aiheutti sekä 40 sentin hintaiset viinilasilliset että vanhan rouvan niskan takaa lasiputkella kaaressa lasiin kaatama viini. Illan suussa saavuttiin Koronan viinitilalle, jonka ravintolassa nautimme viinillisen, unkarilaisen aterian egribikavereineen ja rose-viineineen. Tilan persoonallinen, paksuviiksinen sommelier pitkässä essussaan johdatti meidät taas tankkien kautta maisteluun. Hänkin esitteli viininkaatotaitoaan lasisella putkella. Illan lopuksi ajelimme vielä takaisin Budapestiin, jossa kuskimme Arpad kierrätti meitä katselemassa linnaa, siltoja ja vapauden aukiota iltavalaistuksessa. Yökerho ei ollut enää kovin houkutteleva vaihtoehto kenellekään –kumma kyllä!

IMG_3112Sunnuntaiaamulla suuntasimme Budapestistä länteen, kohti Pannonhalmaa. Luostarialueella näimme munkkien elämää esittelevän videon, jonka jälkeen nousimme Luostarin cheap mlb jerseys pihan kautta upeaan kirjastoon. Luostarin viinitilalla tunnelma nousi välittömästi kattoon, nimittäin jopa Alajos löysi sellaisen viinin, infusion, and jota ei suostunut kaatamaan pois! Myös pinot noir sai suosionosoituksia. Tyytyväinen hyrinä kertoi useimpien olevat sitä mieltä, että nämä viinit olivat ihan parhaita! Lounas tarjoiltiin luostarin tyylikkäässä ja modernissa Viator-ravintolassa. Matka jatkui Herendin maailmankuululle posliinitehtaalle. Saimme katsella taidokkaita työnäytöksiä. Käsityötaiteen esittelyn jälkeen kukaan ei enää taivastellut esineiden korkeita hintoja. Alkumatkaa suosinut sää alkoi näyttää muuttumisen merkkejä ja ilta-ajo wholesale MLB jerseys Tihanyn niemimaalle taittui sadesäässä. Balaton loiskusi levottomana ja tuuli yltyi. Näköalojen ihailu matkalla illallisravintolaan vesittyi. Tunnelmallisessa Ferenc Pince –ravintolassa sadepilvet unohtuivat: nautimme hienojen viinien kera mm. harmaan karjan lihaa. Majapaikkamme Hotel Tihany Atriumin paras sesonki oli jo ohi, mutta ravintolan sulkeminen ei meitä haitannut –jokainen kömpi ajoissa nukkumaan myrskytuulen riepotellessa.IMG_3179

Aamu valkeni sateisena. Rohkea raportti suomalainen, Pirjo, yllätti paikalliset työmiehet pulahtamalla aamutuimaan Balatoniin! Matka Villanyn suuntaan aloitettiin järven ylityksellä lossissa. Viinitila Geren ravintolassa nautimme ehkä matkan parhaasta lounaasta ja palvelusta: tuoretta hernesosekeittoa, porsaanpotkaa kaalipedillä ja struudeleita asiaankuuluvin viinein höystettynä ja esiteltynä. Mielenkiintoa herätti leivässä käytetty rypäleiden siemenistä tehty jauhe ja niistä puristettu öljy. Gereltä siirryttiin Sauskan tilalle, jossa Amerikassa oleskelleen tilanomistaja oli luonut maistelulle hyvin modernit ja tyylikkäät puitteet takkatulineen. Ja nyt tulee yllätys: enää emme olleet kuuluisia vain Pirkanmaalla ja Suomessa, vaan myös Unkarissa! Meitä nimittäin tultiin kuvaamaan tilan mainosvideota varten maistelutilaisuudessa. Kuvaaminen jatkui vielä Bock Panzio –hotellissa, kun kirmasimmee välittömästi kylpyläosastolle. Siellä suomalaisnaisia haluttiin kuvata porealtaassa vaaleanpunaiset kuohuviinit kourassa. Ja sehän meille sopi!

IMG_3188Maanantai huipentui päätösillalliseen, jolla söimme ilmakuivattua kinkkua, sienikeittoa, ankankoipea punajuuripedillä sekä juustokakkua. Anneli esitti matkanjohtajallemme ensikertalaisen kiitossanat ja Heikki kiitokset matkatoimikunnan Dorothy puolesta. Alajos puolestaan kiitteli meitä alati uudelleen innostuviksi ja kiinnostuneiksi matkalaisiksi.

 

Viimeinen päivä alkoi matkalla Pécsiin. Teimme kaupungin keskustaan ns. amerikkalaisen tutustumisen parinkymmenen minuutin ajan ja sitten meitä jo vietiin kovaa kyytiä kohti Szekszárdia.

IMG_3357Taklerin viinitilalla hämmästystä herätti kellarin maanalainen pyhättö, jonka akustiikka sai luulemaan, että viiniä oli tullut maisteltua liikaakin… pyöreän lattiamosaiikin reunalla seistessä vastapäisen henkilön ääni kuului oman niskan takaa! Niin vaikuttuneita ”herätyksestä” olimme, että Elisa alkoi heti kerätä vapaaehtoisryhmää viininkorjuuseen ensi vuonna. Liekö viininmaistelulla ollut osuutta, mutta talkooporukkaan ilmoittautui heti puolet bussista. Lounaan nautimme paikallisessa Belváron Kávéházissa ja ajelimme Alajoksen synnyinseutujen läpi kuunnellen tarinoita hänen sukunsa vaiheista.IMG_3352

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei puuttunut viimeisellä taipaleella Budapestiin. Olimme toivoneet kaupoilla käyntiä ja kuljettajamme arveli meidän ehtivän kauppahalliin ennen sen sulkeutumisaikaa. Tiukoista mutkista huolimatta saavuimme hallin eteen kymmenen minuuttia ennen sen sulkeutumista, joten oli vain todettava tuliaisten ostamisen jäävän lähinnä lentokentälle.

Aikataulu matkalla oli niin täysipainoinen, että heikompia hirvittäisi. Alajos Haiban ristin mielessäni uudelleen Alajos Hajpakaksi –sellaisella intensiteetillä hän johdatti meitä paikasta toiseen! Olemme todella kiitollisia matkanjohtajallemme henkilökohtaisesta antaumuksesta, syvällisestä historian, kulttuurin ja Unkarin tuntemuksesta, jonka hän antoi käyttöömme. Opimme paljon viineistä, etiketistä ja ennen kaikkea sen, että Unkari on loistava viinimaa, -sieltä tulee skladá todella muutakin kuin egri bikáver tai magyar fehér bor!

Tunnelmia matkalta kokosi Anna-Leena

Bellmanin sanoin  

”Voi hyvät ystävät meillä jos ois’
Unkarin viiniä saavi.
Eikö kun kaks sitä kantais ja jois,
paksusti voitais kuin paavi.
Silloinpa veikkoset huolta ei lain,
saavissa kieli kun maattaisiin vain.
Voi hyvät ystävät meillä jos ois’
Unkarin viiniä saavi!”

 

 

Kirjoittanut 8.10.2013 kategoriassa Menneet tapahtumat. Jätä kommentti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *